Psykoosisairaudet

       Vanhuuden psykoosit

Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, joka aiheuttaa kärsimystä, vaikutta toimintakykyyn, heikentää elämänlaatua ja koskettaa usein läheisten ihmisten elämää. Suurella osalla iäkkäitä potilaita sairaus on alkanut nuoruusiässä, mutta osalle psykoosi ilmaantuu vasta vanhusiässä. (Tilvis – Pitkälä – Strandberg – Sulkava – Viitanen 2010: 149.)

Tuoreiden eurooppalaisten tutkimuksen mukaan yli 65- vuotiaista ei-muistisairaista miehistä psykoosioireita esiintyy 2,4% ja yli 65- vuotiasta naisista 2,9%. Psykoosioireiden määrä lisääntyy ikääntyessä, ja 85-95- vuotiaista psykoosioireita on todettu 7-10 %. Yksittäisiä psykoosioireita, tavallisimmin paranoidisia harha-ajatuksia, on kuvattu jopa 13,4% yli 65- vuotiaista ja myöhemmin se lisää muistisairauksien kehittymisen riskiä. (Koponen 2015: 883.)

Sekavuustiloissa ja dementioissa psykoosioireita tai psykoosin kaltaisia oireita havaitaan 30-50% potilaista. Tavallisiin diagnostinen vaihtoehto on dementoituva sairaus, kun vanhuksille ilmaantuu ensimmäistä kerta hallusinaatioita, tai harhaluuloja. Vanhuusiässä tavallisimmat psykoosin aiheuttajat ovat masennus, sekavuustila eli delirium ja somaattiseen sairauteen liittyvä tila. Skitsofrenia tai harhaluuloisuushäiriö ovat harvinaisempia. (Tivis ym. 2010: 149.). Esimerkiksi Lewyn kappale- taudin alkuvaiheessa psykoosin kaltaiset oireet, kuten hallusinaatiot ja väärintunnistamiset, voivat ilmaantua jo ennen muistin heikkenemistä. Alzheimerin tauti voi myös alkaa psykiatrisin oireisin, vaikka ensimmäinen oire on yleensä lähimuistin heikkous ja uuden oppimisen vaikeus. (Tivis ym. 2010: 150.)

Yli 60- vuotiaana alkavaa skitsofreniaa on kaikista skitsofreniaan sairastuneista noin 3% ja skitsofreniaoireisto on tavallisempi naisilla kuin miehillä. Myöhään alkavan skitsofrenian oireisiin kuuluvat enemmän positiiviset oireet. Tyypillisimpiä vanhusiässä esiintyviä harhaluuloja ovat pelkotilat, kuten tunne vainotuksi tuleminen, läpäisyharhat. Aistiharhoista tavallisimpia ovat kuuloharhat. Myös merkittäviä eroja ovat lievempi kognitiivinen heikentyminen, paranoidisten oireiden yleisyys, ajatushäiriön puuttuminen. (Lönnqvist - Henriksson - Marttunen - Partonen 2014: 691.)

Vanhuusiän psykoosit ovat monesti pitkäkestoisia ja vaste hoidossa savutetaan vain osittain. Hoidon tavoitteena on estää psykoosin uusiutuminen sekä optimoida toimintakyky sekä potilaan ja hänen kanssaan elävien elämänlaatu. Iäkkään psykoosipotilaan hoidossa käytetään sekä psykososiaalisia toimia, että lääkehoitoa. Hoidon perustana on luoda hoitosuhde ja toimivaa vuorovaikutusta. Yleensä toimivin vuorovaikutuksen muoto hyvämuistisille psykoosipotilaille on korrekti ja turhaa tuttavallisuutta välttävä asiallisuus. (Tilvis 2010: 154 - 155.)

Hoitomalli on aina yksilöllinen, jokaiselle potilaalle tehdään henkilökohtainen ja tarpeenmukainen hoitosuunnitelma, joka ottaa huomioon jäljellä olevat voimavarat ja kuntoutusmahdollisuudet (Tilvis 2010: 156).

Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden psykososiaaliseen kuntoutukseen kuuluu päivittäistoimintojen ohjaamista ja tukemista. Tärkeä on mahdollisuus osallistua arkiaskareisiin voimien mukaan. Usein iäkkäät potilaat ovat kohtalaisen toimintakykyisiä, mutta oma-aloitteisuus on vähäistä. Toiset ovat äänekkäät, kärsimättömät ja motorisesti levottomat. Tällöin arkiselviytymisen tukemisessa tarvitaan hoitajalta oireiden sietoa ja vuorovaikutusta, jossa asiat ilmaistaan selkeästi ja sopimuksista pidetään kiinni. Arkielämän järjestys on tukeva elinympäristö, kun mieli on epäjärjestyksessä. (Tilvis 2010: 155 – 156.)

 Psykoedukaativistä lähestymistapaa on hyvä käyttää, ottaen mukaan iäkkään psykoosipotilaan omaisia, jotka monesti hyvin kuormitettuina joutuvat vaikeiden käytännön ongelmien eteen. Potilasopastuksen avulla voidaan ohjata iäkkään potilaan tarkoituksenmukaisempiin käyttäytymismuotoihin, ohjata havainnoimaan psykoosin pahenemisvaihetta. Opastus voi muun hoidon osana lievittä sairauteen liittyvä rasitusta. (Tilvis 2010: 155 – 156.)

Lähteet

Koponen, Hannu – Leinonen, Esa – Isohanni, Matti 2015. Vanhusten Psykoosit ja niiden hoito. Suomen Lääkärilehti 13. (883 – 888).

Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri - Partonen, Timo (toim.) 2014. Psykiatria. 11.painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Tilvis, Reijo – Pitkälä, Kaisu – Strandberg, Timo – Sulkava, Raimo – Viitanen, Matti (toim.) 2010. Geriatria. 2.painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.