Mielenterveys: masennus
Mielenterveys on elämän voimavara ja perusta. Se vaikuttaa keskeisesti
siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja käyttäydymme. Elämämme aikana
mielenterveytemme vaihtelee eri vaiheissa. Olemme joskus iloisia ja tyytyväisiä
elämäämme, joskus taas surullisia, masentuneita tai ahdistuneita. Tuolloin paha
olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina ja näiden oireiden
pitkittyessä, aiheutuu elämälle subjektiivista kärsimystä, jolloin puhutaan
mielenterveyden häiriöistä tai sairauksista (Masennusinfo: Masennus).
Masennus on
yksi mielenterveyshäiriöistä/sairaudesta ja se on Suomessa yleisin mielenterveyden
häiriö tai sairaus, johon lähes viidennes väestöstä sairastuu jossain elämän vaiheessa
(Masennusinfo: Masennus). Masennus jaetaan yleensä keskivaikeaan, vaikeaan ja
psykoottiseen masennukseen (Mielenterveystalo: Masennuksen nettiterapia.) Yleensä
masennukseen sairastuneet tuntevat syyllisyyttä, pelkoa ja surun tunnetta ja
mieliala on onneton ja synkkä. Myös sosiaalinen elämä kärsii, esimerkiksi
tuntuu, ettei kukaan ymmärrä, tunnekokemukset eivät ole kuin aiemmin tai
potilas kokee ajelehtivansa, kun muut jatkavat elämäänsä. (Hämäläinen – Kanerva – Kuhanen – Schubert – Seuri 2017: 273).
Valitettavasti masennusta sairastavista hakee vain vähän osaa ihmisistä hoitoon. Syynä voivat olla itse masennuksen sairastaminen, tai siihen liittyvästä häpeästä ja syyllisyydestä. Juuri näiden syiden vuoksi ihmiset ehkä hakeutuvat hoitoon fyysisten oireiden takia ja he kokevat sen hyväksyttävämpinä. (Hämäläinen ym. 2017: 272).
Yleisesti
hoitoon hakeutuessaan masennusta sairastavien ihmisten on vaikeaa puhua suoraan
ongelmistaan, tai saattavat puhua epäsuorasti esimerkiksi alakuuloisuudesta tai
saamattomuudesta ja väsymyksestä. Tällöin on tosi haasteellista erottaa
masennusta näistä oireista, koska nämä kuuluvat hyvinkin elämän eri mielialan
vaihteluihin eri elämäntilanteissa. Tällaisissa tilanteissa itse masennus jää ikään
kuin esiintyvien oireiden varjoon. (Hämäläinen ym. 2017:
272).
Vaikea-asteisen
tai psykoottisen masennuksen aikana voi ilmetä myös toiminnan ohjauksen vaikeuksia
ja muistin sekä keskittymiskyvyn heikentyminen. Lisäksi vakavaan masennukseen
liittyy unettomuutta, ruokahaluttomuutta, psykomotorista kiihtyneisyyttä tai hitautta
ja itsetunnon laskua. (Hämäläinen ym. 2017: 273).
Masennuksen tunnistamiseen on
olemassa erilaisia seuloja, joiden avulla testataan potilaan mielialan tilaa. Lisäksi
hoitohenkilökunnan tulee haastatella, kysellä ja havainnoida potilasta
ulkoisesti masennuksen tunnistamiseen. Hoito on yksilöllistä potilaan oireiden
ja perhe-elämän tilanteen mukaan (Hämäläinen ym. 2017: 274). Se sisältää psykoterapiakäyntejä
ja myös lääkehoitoa. Hoidon aikana potilasta täytyy tukea ja antaa toivoa ja lievittää
toivottomuuden tunnetta (Mielenterveysseura: Masennuksen hoitomuodot). Tässä
asemassa hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen yhteistyösuhde ovat todella
tärkeitä potilaan kannalta (Hämäläinen ym. 2017: 274.)
Lähteet:
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva,
Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja
2017.
Mielenterveyshoitotyö. 5. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Mielenterveystalo. Masennuksen nettiterapia. <https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/laheteohjeet/Pages/Masennuksen_laheteohjeet.aspx>.
Luettu 15.11.2017.
Asiallista tekstiä! Faktoja tuotu hyvin esiin, mutta hieman olisin halunnut lukea teissä heränneitä mietteitä tai kommentteja. Hyvät lähteet!
VastaaPoistaHyvä kuvausta masennuksesta, sen syistä, seurauksista ja hoidosta. Hoidollisesta näkökulmasta olisi mukavaa lukea mietteitä, sillä tästä näkökulmasta katsoen masennus on moniulotteinen. Masennuksen taustalla voi olla useita eri syitä ja masennus voi kohdata minkä ikäisenä tahansa eli vauvaikäisestä vanhuuteen ja ihmisten elämäntilanteen voivat olla moninaisia. Lisäksi kun ottaa huomioon masennuksen vaihtelevuuden lievästä psykoottiseen masennukseen, mielestämme on selvää, ettei masennuksen hoitoon ole yhtä selkeää toimintatapaa. Yleisesti ottaen potilaan hoitoon liittyvät aina neuvonta, psykoedukaatio ja ohjaaminen. Hoitajan on annettava potilaalle tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. On myös pyrittävä selvittämään potilaan jaksamista ja toipumista edistäviä voimavaroja, joita kyllä löytyy kaikilta. Tässä auttaa potilaan elämäntilanteen ja mahdollisten depression laukaisevien ja ylläpitävien tekijöiden kartoitus. Liikunta on tunnetusti masennuksen hoidossa muun hoidon ohessa tehokasta. Masennusta sairastavan hoidossa on aina huomioitava kohonnut itsemurhariski joten hoitajan on syytä kysyä hoidon alussa ja ajoittain hoidon edetessäkin, onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia. Läheisten ja omaisten tuki potilaalle on tärkeää, ja tämän toteutumista on hyvä edistää, jos mahdollista. Vanhoilla ihmisillä masennus saattaa ilmetä hänellä mahdollisesti oleviin somaattisiin sairauksiin ja oireilla tätä kautta esim. Voimistuneina kiputuntemuksina tai laukaista muistioireita. Hoitajan on hyvä pitää tämä mielessään hoitaessaan iäkkäitä potilaita. Hoitajan kyky kuunnella on tärkeä ominaisuus, sillä aidosti kuulluksi tuleminen voi auttaa potilasta. Masentuneiden hoitaminen voi olla
VastaaPoistahoitajaa pitemmän päälle kuormittavaa, joten senkin miettiminen, miten itse jaksaisi työssään on aiheellista.
Olitte hyvin kirjoitanut mitä masennus tarkoittaa ja miten se ilmenee yleisesti. Myös maininta siitä miksi potilaat eivät hakeudu hoitoon masennuksen vuoksi.(Heidi)
VastaaPoistaKuvasitte hyvin masennuksen tunnistamiseen liittyviä asioita. Olisin ollut kiinnostunut lukemaan mitä ajattelitte potilaan yksilöllisen hoidon tai perhe-elämän tilanteen vaikuttavan masennusta sairastavan hoidossa?
VastaaPoista